Mistä tiedän, että treeni palveli tarkoitusta?

Edellisessä tekstissä puhuttiin siitä, että treenin tarkoitus on aiheuttaa keholle oikea ärsyke. Seuraava looginen kysymys on:

Mistä tiedän, että onnistuin?

Tässä tekstissä keskitytään taas enemmän fysiologiseen puoleen – fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Kaikki treeni ei tietenkään ole vain tätä. Joskus treenin tarkoitus on päästellä höyryjä, nollata työpäivän stressi tai vain liikkua. Se on täysin ok, ja usein jopa tärkeää.

Mutta jos tavoitteena on voiman, kestävyyden, nopeuden tai kehonkoostumuksen kehittäminen, silloin harjoituksen tarkoituksen ja vaikutuksen ymmärtäminen nousee keskiöön.

Tämä on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka harjoittelija voi oppia.
Ei vain suorittaa treeniä, vaan ymmärtää, mitä kehossa tapahtui.

Oikea stimulus ei näy leaderboardilla. Se näkyy siinä, miltä treeni tuntui, miten se eteni ja miten palaudut siitä.

1. Tuntuiko treeni siltä, mitä haettiin?

Ensimmäinen ja yksinkertaisin kysymys.

Jos treenin tavoite oli:

• hengästyminen

• metabolinen kuormitus

• kestävyys

tuntuiko treeni siltä?

Jos taas tavoite oli:

• voima

• tekniikka

• nopeus

tuntuiko treeni kontrolloidulta, laadukkaalta ja räjähtävältä?

Jos treeni tuntui täysin erilaiselta kuin oli tarkoitus, ärsyke meni todennäköisesti ohi.

Esimerkki:
Jos voimapäivä tuntui hengästyttävältä cardio-treeniltä, painot olivat todennäköisesti liian kevyet tai tauot liian lyhyet.

Jos intervallitreeni tuntui enemmän voimatreeniltä, painot saattoivat olla liian raskaat.

2. Pystyitkö pitämään suunnitellun intensiteetin?

Hyvä merkki oikeasta stimuluksesta on se, että pystyt pitämään suunnitellun vauhdin tai kuorman.

Jos treeni hajosi täysin:

• vauhti romahti

• tauot kasvoivat

• tekniikka hajosi

ärsyke muuttui kesken treenin.

Usein tämä tarkoittaa, että aloitit liian kovaa tai liian raskaasti.

3. Oliko palautuminen oikeanlaista?

Stimulus ei näy vain treenin aikana, vaan myös sen jälkeen.

Kysy itseltäsi:

• Oliko seuraavana päivänä oikea väsymys?

• Tuntuiko kehossa se osa, jota haluttiin kehittää?

• Palauduitko 24–72 tunnissa?

Jos olet jatkuvasti täysin rikki, ärsyke on todennäköisesti liian kova.

Jos et tunne mitään vaikutusta, ärsyke voi olla liian kevyt.

4. Kehitys kertoo totuuden

Pitkällä aikavälillä oikea stimulus näkyy kehityksenä.

• Voimat nousevat

• Liikkeet helpottuvat

• Kestävyys paranee

• Treeni tuntuu hallitummalta

Jos mikään ei kehity, vaikka treenaat kovaa, ärsyke ei osu kohdalleen.

5. Opettele kuuntelemaan kehoasi

Hyvä valmentaja auttaa tunnistamaan oikean stimuluksen.
Mutta paras lopputulos syntyy, kun opit itse kuuntelemaan kehoasi.

Tämä ei tarkoita laiskuutta tai mukavuudenhalua.
Se tarkoittaa tietoista harjoittelua.

Se erottaa pitkäjänteisen harjoittelijan siitä, joka vain suorittaa treenejä.

Pitkäjänteinen harjoittelu on taito

Oikean stimuluksen tunnistaminen ei tapahdu yhdessä yössä.
Se on taito, joka kehittyy ajan kanssa.

Mitä pidempään treenaat, sitä paremmin opit:

• milloin puskea

• milloin keventää

• milloin muokata

• milloin luottaa suunnitelmaan

Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi kokeneet harjoittelijat kehittyvät vuodesta toiseen, kun taas moni aloittelija jumittuu.

Lopuksi

Seuraavan kerran treenin jälkeen kysy itseltäsi:

Sainko tänään oikean ärsykkeen?
Vai suoritinko vain treenin?

Pieneltä kuulostava ero.
Mutta pitkällä aikavälillä se ratkaisee lähes kaiken.

– Atte