Oletko ansainnut kevyen viikon – vai tarvitsetko sitä edes?

Kun puhutaan treenaamisesta ja palautumisesta, keskustelu kääntyy nopeasti:

• deload-viikkoihin

• palautumisjaksoihin

• hermoston kuormitukseen

• ohjelmoinnin optimointiin

Ja kyllä, nämä asiat ovat oikeita ja tärkeitä.

Mutta tavallisen CrossFit-harrastajan kohdalla yksi iso asia usein unohtuu:

Isoin kuormitus elämässä ei yleensä tule treenistä.

Huippu-urheilijan mallit eivät aina sovi tavalliselle harrastajalle

Huippu-urheilija voi treenata:

• 10–14 kertaa viikossa

• valtavilla kuormilla

• erittäin korkealla intensiteetillä

• hyvin pienillä palautumisvaroilla

Silloin tarkasti suunnitellut kevyet viikot ovat lähes pakollisia.

Mutta entä tavallinen harrastaja?

Jos ihminen käy CrossFitissä:

• 3 kertaa viikossa

• tekee välillä työreissuja

• nukkuu välillä huonosti

• sairastaa joskus

• viettää lomia

• elää normaalia elämää

…niin kevyempiä jaksoja tulee usein jo luonnostaan.

Treenejä jää väliin.
Viikkoihin tulee vaihtelua.
Kuormitus aaltoilee automaattisesti.

Ja se ei ole välttämättä huono asia ollenkaan.

Kaikki “kova treeni” ei ole oikeasti yhtä kovaa

Tämä on toinen tärkeä asia ymmärtää.

Vaikka harrastaja vetäisi treenissä täysillä, kuormitus ei yleensä ole sama kuin ammattilaisella.

Esimerkiksi:

• juoksuvauhdit

• nostettavat painot

• tuotettu teho

• kokonaisvolyymi

• liikkeiden tehokkuus

ovat usein aivan eri tasolla.

Kaksi ihmistä voi tehdä “saman treenin”, mutta kehon kokema rasitus voi olla täysin erilainen.

5 kilometrin juoksu voi toiselle olla palauttava lenkki.
Toiselle se voi olla lähes kilpailusuoritus.

60 kilon kyykkysarja ei kuormita samalla tavalla kuin 220 kilon kyykkysarja, vaikka sarjamäärä olisi sama.

Tämä ei ole vähättelyä.
Se on vain fysiologiaa.

Hyvä kunto ei lisää vain suorituskykyä – se lisää myös palautumiskykyä

Hyvin harjoitellut urheilijat eivät pelkästään kykene tekemään enemmän työtä. He myös palautuvat siitä paremmin.

Vuosien harjoittelu kehittää:

• aerobista kapasiteettia

• lihasten energiantuottoa

• hermoston toimintaa

• kudosten kuormituskestävyyttä

• liikkeiden tehokkuutta

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kokenut ja hyvin harjoitellut urheilija pystyy:

• treenaamaan kovempaa

• treenaamaan enemmän

• palautumaan nopeammin

• kestämään suurempia kokonaiskuormia

Tämä on yksi iso syy siihen, miksi huippu-urheilijan harjoitusmäärien kopioiminen tavalliselle harrastajalle toimii harvoin hyvin.

Huippu-urheilijan keho on vuosien aikana rakentunut kestämään juuri sitä kuormitusta.

Tavallisen harrastajan ei tarvitse palautua kuin huippu-urheilija.
Hänen tarvitsee palautua omasta elämästään ja omasta harjoittelustaan.

Monen suurin kuormitustekijä ei ole treeni

Tämä on ehkä tärkein pointti koko aiheessa.

Usein suurin kuormitus tulee:

• stressistä

• huonoista yöunista

• kiireestä

• työstä

• ihmissuhteista

• jatkuvasta henkisestä kuormasta

• liian vähäisestä syömisestä

Keho ei oikein osaa erotella mistä stressi tulee.

Se vain tunnistaa kuormituksen.

Ja tämän takia:

• joskus kaksi treeniä viikossa voi tuntua liialta

• joskus taas lomalla viisi treeniä tuntuu kevyeltä

Koska palautuminen ei ole vain treeniä.
Palautuminen on koko elämäntilanne.

Tarvitseeko tavallinen harrastaja kevyitä viikkoja?

Joskus kyllä.

Mutta usein keventäminen voi olla paljon yksinkertaisempaa kuin ajatellaan.

Ei aina tarvita:

• täydellistä deload-viikkoa

• tarkkaa prosenttiohjelmointia

• monimutkaista periodisaatiota

Usein riittää:

• yksi vähän kevyempi viikko silloin tällöin

• pari helpompaa treeniä

• intensiteetin laskeminen hetkeksi

• hyvä uni

• parempi rytmi arkeen

Ja joskus elämä hoitaa kevyet viikot jo puolestamme.

Tärkeintä ei ole täydellinen optimointi

Tavallisen harrastajan tärkein tavoite ei yleensä ole maksimaalinen suorituskyky juuri 12 viikon päästä.

Tärkeämpää on:

• että treenaaminen tuntuu hyvältä

• että kroppa kestää

• että harjoittelu sopii elämään

• että liikunta jatkuu vuodesta toiseen

Koska lopulta:
riittävä ja säännöllinen tekeminen voittaa lähes aina täydellisen mutta hetkellisen optimoinnin.

Ja ehkä juuri siinä on pitkäjänteisen harjoittelun tärkein salaisuus.

Harjoittele niin, että pystyt harjoittelemaan myös ensi vuonna.

-Atte