Se pätee bisnekseen, ihmissuhteisiin, opiskeluun ja aivan erityisesti harjoitteluun.

Moni haluaa enemmän. Parempaa kuntoa, enemmän voimaa, pienemmän vyötärönympäryksen, paremman juoksuajan tai vaikkapa ensimmäisen leuanvedon. Tavoitteissa ei ole mitään vikaa. Ongelma syntyy silloin, jos tavoite ja panostus eivät kohtaa.

Jokaisen kannattaa kysyä itseltään yksi yksinkertainen kysymys:

Paljonko olen valmis maksamaan tästä voitosta?

En tarkoita pelkästään rahaa.

Tarkoitan aikaa. Energiaa. Vaivannäköä. Harjoituskertoja. Unia. Ruokavalintoja. Priorisointia.

Kaikilla meillä on käytössämme samat 24 tuntia vuorokaudessa. Siksi aika on usein arvokkain resurssimme. Jos olet valmis harjoittelemaan kaksi kertaa viikossa, saat tietyn tuloksen. Jos olet valmis harjoittelemaan viisi kertaa viikossa, tulos on todennäköisesti erilainen.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole väärä.

Tärkeintä on, että panostus ja odotukset ovat samassa suhteessa.

Rahalla voi myös ostaa aikaa ja tehokkuutta.

Hyvä valmentaj...

CrossFit saa joskus kritiikkiä siitä, että kaikki tehdään kellon perässä kiireellä.

Todellisuudessa kello on yksi syy siihen, miksi harjoittelu on niin tehokasta.

Joskus kuulen sanottavan, että CrossFitissa tehdään asioita kiireellä ja hosuen, koska treeneissä on kello.

Ymmärrän mistä ajatus tulee. Seinällä pyörii iso ajastin, valmentaja huutaa minuutteja ja ihmiset liikkuvat välillä hengästyneinä ympäri salia.

Mutta se ei ole kellon tarkoitus.

Kello ei ole siellä siksi, että asioita tehtäisiin kiireemmin. Se on siellä siksi, että asioita voitaisiin mitata.

Ilman kelloa tiedämme vain, että treeni tuntui raskaalta. Kellon avulla tiedämme kuinka paljon työtä teimme, kuinka kauan siihen meni aikaa ja olemmeko paremmassa kunnossa kuin viime kuussa tai viime vuonna.

CrossFitin perustaja Greg Glassman määritteli kunnon kyvyksi tehdä enemmän työtä lyhyemmässä ajassa. Tätä kutsutaan työkapasiteetiksi.

Jos et mittaa aikaa, et voi tietää onko työkapasiteettisi kasvanut.

Siksi kello on y...

Liikuntaan, ravintoon ja terveyteen liittyy paljon yleispäteviä ohjeita. Nuku enemmän. Syö proteiinia. Liiku säännöllisesti. Huolehdi palautumisesta.

Nämä ovat hyviä neuvoja, mutta niiden ongelma on siinä, että ne eivät aina osu oikeaan kohteeseen.

Liian usein annamme kaikille samat ohjeet riippumatta siitä, missä kunnossa ihminen on, kuinka paljon hän liikkuu tai mitä hän tavoittelee. Silloin keskitymme helposti vääriin asioihin.

Sama tavoite, eri mittakaava

CrossFitin perustaja Greg Glassman sanoi aikoinaan, että olympiaurheilijan ja ikääntyvän ihmisen tarpeet eroavat toisistaan määrässä, eivät laadussa.

Molemmat tarvitsevat voimaa, kestävyyttä, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota.

Molempien tarvitsee kyetä kyykkäämään, nostamaan, kantamaan, työntämään ja nousemaan ylös maasta.

Ero on siinä, kuinka paljon.

Isovanhempi tarvitsee kyykyn päästäkseen turvallisesti ylös tuolista. Olympiaurheilija tarvitsee kyykyn nostaakseen satoja kiloja painoa.

Liike on sama. Tavoite on ...

Tiedätkö mitä syöt huomenna?

Tiedätkö, milloin treenaat ensi viikolla?

Entä mitä treenaat?

Jos et tiedä, minun mielestäni sinun kannattaisi tietää.

Ei siksi, että elämä pitäisi suunnitella minuutilleen.

Vaan siksi, että pieni etukäteissuunnittelu tekee oikeiden valintojen tekemisestä huomattavasti helpompaa.

"Kyllä mie sitten päätän."

Tämä on aika yleinen tapa ajatella.

"Katson huomenna, mitä syön."

"Jos ehdin, käyn treenillä."

"Katson sitten töiden jälkeen, jaksanko."

Ongelma ei ole siinä, etteikö ihminen tietäisi, mitä pitäisi tehdä.

Ongelma on siinä, että päätös pitäisi tehdä uudestaan joka ikinen päivä.

Ja usein juuri silloin, kun olet väsynyt, nälkäinen, kiireinen tai muuten vaan vähän huonolla päällä.

Silloin suklaapatukka on paljon houkuttelevampi kuin etukäteen valmistettu kana-riisi-kasvisannos.

Sohva voittaa salin.

Ja "käyn huomenna" kuulostaa yhtäkkiä erittäin järkevältä.

Suunnittelu tekee oikeasta valinnasta helpomman

Hyvä suunnittelu ei tarkoita sitä, ett...

Moni ajattelee, että ikääntyminen tarkoittaa väistämättä luopumista kovasta harjoittelusta. Todellisuudessa asia ei ole niin, voit treenata paljon ja kovaa vielä vanhempanakin. Kehittyminen ei lopu tiettyyn ikään. Se vain muuttuu hieman erilaiseksi.

Sanonta "It will work if you will work for it" pätee edelleen. Kehittyminen on mahdollista lähes missä iässä tahansa, kunhan harjoittelu on säännöllistä ja pitkäjänteistä.

Iän myötä yksi asia nousee kuitenkin ylitse muiden: palautuminen. Totta puhuen palautuminen on aina ollut tärkeää, mutta nuorempana sitä ei välttämättä huomaa. Kaksikymppisenä voi valvoa liian myöhään, syödä vähän sinne päin ja silti selvitä seuraavan päivän harjoituksesta melko hyvin. Vuosien karttuessa lasku tulee nopeammin maksettavaksi. Uni, ravinto, stressinhallinta ja palauttavat päivät eivät ole harjoittelun sivutuotteita, ne ovat osa harjoittelua.

Myös harjoittelun monipuolisuuden merkitys korostuu iän myötä. Moni ajattelee, että kehittyäkseen pitäisi tehdä ene...

Toukokuussa 2025 kirjoitin kolmiosaisen sarjan Greg Glassman'in What is Fitness? -artikkelin pohjalta.
(Löydät ne täältä osa 1, osa 2, osa 3)

Käsittelimme kunnon määritelmää, yleiskunnon merkitystä ja vaihtuvuuden roolia harjoittelussa.

Mutta yksi kysymys jäi silloin käsittelemättä.

Mitä tapahtuu kunnollesi kun elämä muuttuu?

Elämä ei pysy samana

Kun aloitat CrossFitin, sinulla on tietty elämäntilanne.

Tietty määrä aikaa. Tietty energiataso. Tietyt prioriteetit.

Kymmenen vuotta myöhemmin tilanne on eri.

Lapset kasvavat tai syntyvät. Työ muuttuu. Keho ikääntyy. Uni kärsii välillä. Loukkaantumiset tulevat ja menevät. Elämänrytmi vaihtelee.

Suurin osa treenisuunnitelmista ei ota tätä huomioon.

CrossFit ottaa.

Glassman'in lupaus

Glassman ei rakentanut metodologiaa huippu-urheilijoille.

Hän rakensi sen tavallisille ihmisille jotka haluavat pysyä toimintakykyisinä koko elämänsä ajan.

Yleiskunto ei tarkoita että olet paras juoksija tai vahvin nostaja. Se tarkoittaa että olet riit...

Greg Glassman kirjoitti vuonna 2004 artikkelin nimeltä Why Fitness?

Se ei ole motivaatiopuhe. Se ei ole markkinointiteksti.

Se on argumentti.

Glassman väitti, että fyysinen kunto ei ole pelkästään henkilökohtainen valinta. Se on vastuu. Itseäsi kohtaan, perhettäsi kohtaan ja yhteiskuntaa kohtaan.

Vahva väite. Mutta olen samaa mieltä.

Ulkonäkö on väärä syy

Suurin osa fitnessimarkkinoinnista myy ulkonäköä.

Vatsalihakset. Kapea vyötärö. Isot hauikset.

Ei siinä mitään väärää ole. Mutta jos ulkonäkö on ainoa syy treenata, se on heikko perusta.

Ulkonäkömotivaatio vaihtelee. Se riippuu mielialasta, peilistä ja siitä mitä muut sanovat.

Se ei kestä huonoja viikkoja, kiireistä arkea tai vuosia jolloin tulokset eivät näy.

Kunto on toimintakykyä

Glassman määritteli kunnon kyvyksi selviytyä ennakoimattomista fyysisistä tilanteista.

Ei siis kyvyksi näyttää hyvältä. Kyvyksi toimia.

Fysioterapeuttina olen nähnyt mitä tapahtuu kun toimintakyky katoaa.

Ihminen joka ei jaksa kantaa kauppak...

Joskus törmää ajatukseen:
"Treenasin kovaa, joten ansaitsin pizzan." "Teen cardion huomenna, niin tämä tasoittuu." "Minulla on aktiivinen elämäntapa, etten tarvitse miettiä syömistä."

Kuulostaa loogiselta. Ei pidä paikkaansa.

Matematiikka on armoton

Tunnin reipas CrossFit-treeni polttaa noin 400–600 kcal. Se on yksi iso burgeri. Yksi smoothie-kulho hipsterravintolassa. Neljä olutta.

Et ole tunnissa tehnyt mitään, mitä et voi syödä takaisin viidessä minuutissa.

Keho on tehokas kone. Se oppii säästämään energiaa. Mitä enemmän treenaat ilman ravitsemuksen tukea, sitä taitavampi kehosi on kompensoida — hidastamalla aineenvaihduntaa, lisäämällä nälkää, vähentämällä spontaania liikettä.

Kehon tehtävä ei ole auttaa sinua laihtumaan. Sen tehtävä on pitää sinut hengissä.

Treeni rakentaa. Ravinto mahdollistaa.

Tässä missä moni menee metsään: treeniä pidetään rangaistuksena tai kompensoinnin välineenä. Se on väärä lähtökohta.

CrossFit — tai mikä tahansa laadukas harjoittelu — ei ole kalor...

Ihan joka treeni ei ansaitse omaa blogia. Mutta jos joku sen ansaitsee, niin Murph.

En tällä kertaa uppoudu Murphin historiaan tai taustoihin sen syvemmälle. Niistä on kirjoitettu kirjoja, tehty elokuvia ja keskusteltu loputtomasti.
Jos aihe kiinnostaa niin katso TÄMÄ

Näin treeni on alun perin kirjoitettu:

"Murph"
For time:

1-mile run
100 pull-ups
200 push-ups
300 air squats
1-mile run

Partition the pull-ups, push-ups, and squats as needed.

If you've got a 14/20-lb vest or body armor, wear it.

Jo pelkästään tuo viimeinen osa jättää yllättävän paljon vapautta suoritukseen.

Toistot saa jakaa haluamallaan tavalla. Ja liivin käyttöä ei määrätä pakolliseksi. Siinä sanotaan yksinkertaisesti: jos sinulla on liivi, käytä sitä.

Silti vuosien aikana monelle on muodostunut käsitys, että "oikea Murph" tarkoittaa automaattisesti 100 leuanvetoa, 200 punnerrusta ja 300 kyykkyä putkeen sekä koko treeni 9 kilon tai 6 kilon painoliivillä.

Todellisuudessa kyseessä on vain yksi tapa suorittaa tre...

Monelle kuntosaliharrastajalle kesä on harjoittelun kannalta välikausi.

Ei meillä!

Kesällä tehdään pohja sille, mille syksyllä rakennetaan.

Jos liikut kesällä säännöllisesti, syksyllä harjoittelu tuntuu hyvältä.
Kunto on tallella.
Rutiinit ovat olemassa.
Harjoittelu jatkuu siitä, mihin se jäi.

Jos taas liikkuminen jää kokonaan tai isolta osin tauolle, syksyllä ensimmäiset viikot kuluvat usein vanhan kunnon etsimiseen.

Siksi yksi tärkeimmistä ajatuksista kesään on:

Something beats nothing.

Täydellistä harjoittelua ei tarvitse tavoitella.

Kesällä tulee lomia, mökkireissuja ja poikkeavia aikatauluja.

Silloin kannattaa tehdä se, mikä onnistuu.

Kesä on erinomaista aikaa aerobisen kunnon kehittämiseen.

Kävele.
Juokse.
Pyöräile.
Ui.
Melo.
Vaella.

Moni tekee kesällä huomaamattaan enemmän kestävyysharjoittelua kuin muina vuodenaikoina.

Mutta lihaskuntoakaan ei kannata unohtaa.

Voima on ominaisuus, joka myös katoaa, jos sitä ei käytä.

Muutama lihaskuntoharjoitus viikossa riittää pitkälle....