Ikä ja treeni – It Will Work If You Will Work For It

Moni ajattelee, että ikääntyminen tarkoittaa väistämättä luopumista kovasta harjoittelusta. Todellisuudessa asia ei ole niin, voit treenata paljon ja kovaa vielä vanhempanakin. Kehittyminen ei lopu tiettyyn ikään. Se vain muuttuu hieman erilaiseksi.

Sanonta "It will work if you will work for it" pätee edelleen. Kehittyminen on mahdollista lähes missä iässä tahansa, kunhan harjoittelu on säännöllistä ja pitkäjänteistä.

Iän myötä yksi asia nousee kuitenkin ylitse muiden: palautuminen. Totta puhuen palautuminen on aina ollut tärkeää, mutta nuorempana sitä ei välttämättä huomaa. Kaksikymppisenä voi valvoa liian myöhään, syödä vähän sinne päin ja silti selvitä seuraavan päivän harjoituksesta melko hyvin. Vuosien karttuessa lasku tulee nopeammin maksettavaksi. Uni, ravinto, stressinhallinta ja palauttavat päivät eivät ole harjoittelun sivutuotteita, ne ovat osa harjoittelua.

Myös harjoittelun monipuolisuuden merkitys korostuu iän myötä. Moni ajattelee, että kehittyäkseen pitäisi tehdä enemmän samaa asiaa, mutta usein lopputulos on päinvastainen. Kun kuormitus kohdistuu jatkuvasti samoihin lihaksiin, niveliin ja liikemalleihin, kasvavat rasitusvammojen, loukkaantumisten ja ylirasituksen riskit.

Monipuolinen harjoittelu mahdollistaa sen, että voit itse asiassa harjoitella enemmän ja myös kovemmalla intensiteetillä. Voimaharjoittelu, kestävyyskunto, liikkuvuus ja taitojen harjoittelu tukevat toisiaan ja jakavat kuormitusta eri tavoin. Samalla harjoittelu pysyy mielekkäänä, motivaatio säilyy paremmin ja keho saa ärsykkeitä useasta suunnasta.

Ehkä juuri siksi parhaat pitkän aikavälin tulokset eivät synny yhdestä täydellisestä harjoitusmuodosta, vaan monipuolisesta tekemisestä. Tavoitteena ei ole olla mahdollisimman hyvä yhdessä asiassa seuraavan kuukauden ajan, vaan mahdollisimman toimintakykyinen, vahva ja terve vielä vuosien ja vuosikymmenten päästä.

Olen itse pystynyt pitämään liikunnasta kiinni vuosikymmenestä toiseen pitkälti monipuolisuuden ansiosta. Välillä innostus on kohdistunut enemmän painonnostoon, toisinaan lenkkipoluille tai pyöräilyyn. Kiinnostuksen kohteet ja painotukset ovat vaihdelleet vuosien varrella, mutta harjoittelu on silti pysynyt mukana elämässä.

CrossFit on ollut harjoitteluni perusta jo pitkään. Vaikka painotukset vaihtelevat eri kausina, mukana on aina voimaa, hengästymistä ja niiden yhdistelmiä. Juuri monipuolisuus on pitänyt harjoittelun mielekkäänä ja mahdollistanut jatkuvuuden. Kun yksi asia ei juuri sillä hetkellä innosta, löytyy harjoittelusta aina jotain muuta, mikä pitää liikkeessä.

Uskonkin, että pitkäjänteisen harjoittelun salaisuus ei ole täydellisen lajin löytäminen, vaan sellaisen tavan liikkua, joka mukautuu elämäntilanteisiin, tavoitteisiin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin vuosien varrella.

Vammoista ja erilaisista kolhuista toipuminen vie enemmän aikaa kuin ennen. Siinä missä nuorempana pieni vaiva saattoi hävitä muutamassa päivässä, voi sama asia vaatia nyt viikkoja tai jopa kuukausia. Siksi fiksu harjoittelu, riittävä uni ja kehon kuunteleminen ovat entistä tärkeämpiä.

Kehittyminenkin tapahtuu usein hieman hitaammin. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kehitystä tapahtuisi. Kehitys ei ehkä enää näy viikoissa, mutta kuukausissa ja vuosissa kyllä. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys nousevat entistä tärkeämpään rooliin.

Yksi asia korostuu iän myötä erityisen paljon: säännöllisyys. Pitkiä taukoja ei voi ottaa samalla tavalla kuin nuorena. Tekemättömyys rankaisee kovemmin. Kunto laskee nopeammin, liikkuvuus heikkenee ja harjoittelun rytmi katoaa herkemmin. Siksi tärkeintä ei ole täydellinen harjoitusohjelma vaan se, että harjoittelu jatkuu viikosta toiseen.

Nuorempana saattoi päästä yllättävän vähällä. Muutaman viikon tai jopa kuukauden tauko ei välttämättä tuntunut juuri missään. Nykyään huomaa nopeasti, jos liikunta jää taka-alalle. Toisaalta myös säännöllinen harjoittelu palkitsee. Kun liike pysyy mukana arjessa, toimintakyky, voima ja jaksaminen säilyvät vuodesta toiseen.

Moni yllättyy huomatessaan, kuinka paljon suorituskykyä, voimaa ja kestävyyttä voi edelleen rakentaa nelikymppisenä, viisikymppisenä tai vielä myöhemminkin. Ikä ei ole este harjoittelulle. Se on muistutus siitä, että harjoittelun täytyy olla fiksua, monipuolista ja säännöllistä.

Treenaa kovaa silloin kun on sen aika. Palaudu yhtä huolellisesti. Pidä harjoittelu monipuolisena. Ja ennen kaikkea pysy liikkeessä.

Koska se toimii, jos olet valmis tekemään töitä sen eteen.

-Atte