Treenin tarkoitus on oikea stimulus

Treenin tärkein asia on palvella tarkoitusta. Se, mikä treenin tarkoitus kenellekin on, riippuu täysin tekijästä – eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta.

Jollekin treeni tarkoittaa lihasmassan tai voiman kasvattamista. Toiselle kestävyyden parantamista, kalorien kuluttamista ja painonpudotusta. Kolmannelle se voi olla energian lisäämistä arkeen, toimintakyvyn ylläpitämistä tai hyvän olon ja mielihyvän hakemista.

Monelle yhtä tärkeä syy on myös sosiaalisuus: yhteisö, ystävät ja tunne siitä, että kuuluu johonkin.

Syitä treenata ja asioita, joita harjoittelulta haetaan, on valtavasti. Kaikki nämä ovat täysin valideja ja yhtä arvokkaita.

Tässä tekstissä keskitytään kuitenkin erityisesti harjoittelun fysiologiseen puoleen – siihen, mitä kehossa tapahtuu harjoituksen aikana ja sen jälkeen.

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä treenissä on tämä:
ihmiset kuvittelevat, että harjoituksen tarkoitus on tehdä ohjelma valmiiksi tai että harjoitus täytyy tehdä mahdollisimman kovaa ja raskailla painoilla.

Todellisuudessa näin ei ole.

Treenin, yksittäisen harjoituksen ja koko harjoittelun päätarkoitus on aiheuttaa keholle oikeanlainen ärsyke. Sen jälkeen keho adaptoituu tähän ärsykkeeseen: palautuminen, superkompensaatio ja kehitys.

Ei ole olennaista:

• teitkö treenin RX

• pysyitkö täysin kellon tahdissa

• teitkö jokaisen liikkeen juuri kuten taululla luki

Olennaista on se, millaisen ärsykkeen kehosi sai.

Treeniohjelma on kuin resepti

Treeniohjelmaa voi verrata ruokaan ja resepteihin.

Reseptissä on tietyt raaka-aineet, määrät ja valmistustapa. Mutta jokainen kokki tietää, että sama resepti ei koskaan ole täysin sama kaikille.

Toinen lisää mausteita, toinen vähentää suolaa. Joku vaihtaa raaka-aineita sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Joskus annosta kevennetään, joskus siitä tehdään ravitsevampi ja energiapitoisempi.

Tärkeintä ei ole noudattaa reseptiä kirjaimellisesti.
Tärkeintä on lopputulos.

Treenissä on sama asia.

Ohjelma antaa suuntaviivat: liikkeet, kuormat, toistot ja aikataulun. Mutta jokainen harjoittelija tarvitsee hieman erilaisen “annoksen” riippuen omasta tilanteestaan.

Joskus harjoitusta täytyy keventää, jotta keho palautuu ja pystyy hyötymään siitä.
Joskus sitä täytyy koventaa, jotta kehitys jatkuu.

Kokeneen valmentajan tehtävä on varmistaa, että jokainen saa itselleen sopivan annoksen – sellaisen, joka tukee tavoitteita, elämäntilannetta ja pitkäjänteistä kehitystä.

WODconnect, whiteboard tai salin ohjelmointi ei ole itse tarkoitus.
Se on resepti, mutta sitä muokataan aina oman tilanteen mukaan.

Perusresepti ei kuitenkaan tiedä mitään sinun:

• palautumisestasi

• stressitasostasi

• unestasi

• edellisten päivien kuormituksesta

• loukkaantumishistoriastasi

• vahvuuksistasi ja heikkouksistasi

Siksi sama treeni ei voi olla kaikille täysin sama.

Kokeneen valmentajan tärkein tehtävä ei ole valvoa, että kaikki tekevät saman treenin.
Tärkein tehtävä on varmistaa, että kaikki saavat oikean ärsykkeen.

Valmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on myös selittää, mikä harjoituksen tarkoitus on, ja auttaa muokkaamaan treeniä sellaiseksi, että osut lähemmäksi tätä tavoitetta. Samalla huomioidaan tietenkin treenaajan pidemmän aikavälin tavoitteet.

Tämä on yksi syy siihen, miksi valmennus toimii paremmin kuin pelkkä ohjelman seuraaminen.

Sama treeni, eri stimulus

Tavoitteena on esimerkiksi kova hengitys ja metabolinen kuormitus.

Jos yksi tekee:

• liian kevyillä painoilla

• ilman sykkeen nousua

• liian pitkillä tauoilla

hän ei saa sitä ärsykettä, jota haetaan.

Jos toinen tekee:

• liian raskailla painoilla

• joutuu lepäämään jatkuvasti

• tekniikka hajoaa

hän ei myöskään saa oikeaa ärsykettä.

Molemmat ovat tehneet “treenin”, mutta kumpikaan ei ole saanut oikeaa vaikutusta.

Joskus samaa treeniä tekevät ihmiset hakevat myös eri vaikutusta. Silloin treeniä täytyy muokata.

Esimerkki:
Henkilö A on juuri ollut viikon flunssassa ja palaa treeneihin. Ohjelmassa on kovatehoinen intervallitreeni. Häntä ei palvele loppuun asti revitty huutohengitys.

Tällöin treeni voidaan muokata rauhallisemmaksi, voimapainotteisemmaksi tai tasavauhtiseksi. Näin hän saa tilanteeseen sopivan ärsykkeen ja palaa turvallisemmin takaisin normaaliin harjoitteluun.

Skaalaaminen ei ole heikkoutta

Treenin muokkaaminen ei ole merkki heikkoudesta.
Se on merkki ymmärryksestä.

Painojen, liikkeiden, toistojen, tempojen ja taukojen muuttaminen on täysin perusteltua, jos sillä päästään lähemmäksi oikeaa ärsykettä.

Itse asiassa se on usein ainoa järkevä tapa treenata pitkäjänteisesti.

Moni loukkaantuminen, ylikuormitus ja motivaation lasku johtuu siitä, että treenataan jatkuvasti väärällä ärsykkeellä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että treeni olisi “läpsyttelyä”. Päinvastoin. Kun treeni on muokattu sinulle sopivaksi, pystyt myös puskemaan kovempaa silloin, kun on sen aika.

Joskus viisainta on keventää

Kehittyminen ei ole suora viiva.
Se on aalto.

Joskus kovin teko ei ole se, että painaa läpi väkisin.
Kovin teko on se, että osaa keventää.

Keventäminen ei tarkoita luovuttamista.
Se tarkoittaa investointia tulevaan.

Se tarkoittaa, että:

• hermosto saa palautua

• tekniikka pysyy laadukkaana

• seuraava kova treeni onnistuu

• kehitys jatkuu kuukausien ja vuosien tasolla

Tämä on yksi isoimmista eroista aloittelijan ja kokeneen harjoittelijan välillä.

Pitkä peli voittaa

CrossFit – ja kaikki hyvä harjoittelu – on pitkää peliä. 

Kuukaudet muuttuvat vuosiksi.
Yksittäiset treenit eivät ratkaise mitään.
Mutta satojen oikeiden ärsykkeiden ketju muuttaa kaiken.

Siksi kysy itseltäsi seuraavan kerran treenissä:

En yrittänyt vain selvitä tästä.
Sainko tänään oikean ärsykkeen?

Se on paljon tärkeämpi kysymys kuin se, mitä leaderboardilla lukee.

-Atte