Hero WODit – mistä ne tulivat ja miksi niitä tehdään?

Muistan hyvin ensimmäisen Rx Murphini.

Liivi hiersi. Punnerrukset ja kyykyt hyytyivät jo puolivälissä. Ja tietysti vettä satoi kaatamalla, juuri silloin kun juoksuosuudet piti tehdä.

Mutta kun treenin jälkeen, hiestä ja sateesta märkänä istuin vanhan salimme Leipomon lastauslaiturilla, olo oli kuin voittajalla.

Juuri siinä on Hero WODin ydin.

Ne eivät ole sattumanvaraisia nimiä

CrossFitin Hero WODit ovat treenejä, jotka on nimetty palveluksessa menehtyneiden sotilaiden, palomiesten, poliisien ja muiden viranomaisten mukaan. Jokaisen treenin taustalla on oikea henkilö ja tarina.

Tunnetuin esimerkki on Murph, joka on nimetty yhdysvaltalaisen Navy SEAL -sotilaan Michael Murphyn mukaan. Treeni oli yksi hänen suosikeistaan:

1 mailin juoksu 100 leuanvetoa 200 punnerrusta 300 kyykkyä 1 mailin juoksu

Vaikka Hero WODien tausta liittyy vahvasti amerikkalaiseen kulttuuriin, monelle suomalaiselle harrastajalle niiden merkitys löytyy mu...

Be impressed by intensity, not volume
— Greg Glassman

CrossFit-maailmassa näkee välillä ajattelutavan, jossa enemmän tarkoittaa automaattisesti parempaa.

Enemmän kilometrejä.
Enemmän treenejä.
Enemmän sarjoja.
Enemmän hikeä.
Enemmän aikaa salilla.

Mutta todellisuudessa määrä ei ole sama asia kuin tehokkuus.

Ja joskus juuri määrä on asia, joka estää ihmisiä kehittymästä.

Intesiteetti muuttaa ihmistä

Jos katsotaan harjoittelua terveyden, suorituskyvyn ja toimintakyvyn näkökulmasta, yksi asia nousee jatkuvasti esiin:

Kyky tehdä työtä kovalla teholla.

Ei loputtomasti.
Ei aina.
Mutta silloin kun pitää.

CrossFitissa intensiteetti määritellään usein näin:

Työ / aika.

Eli kuinka paljon saat tehtyä suhteessa käytettyyn aikaan.

Ja juuri tässä kohtaa moni menee harhaan.

Koska ihmiset vaikuttuvat helposti volyymista.

“Kävin kolme tuntia salilla.”
“Juoksin 25 kilometriä.”
“Tein tänään kaksi treeniä.”

Hienoa. Mutta kysymys kuuluu:

Miten laadukkaasti ne tehtiin?

Väsyminen ei ole sama asia kui...

Moni yrittää muuttaa elämäänsä pelkällä tahdonvoimalla.

Päätetään syödä paremmin.
Liikkua enemmän.
Nukkua enemmän.
Lopettaa herkuttelu iltaisin.

Mutta samaan aikaan ympäristö pysyy täysin samana.

Keittiön kaapit ovat täynnä houkutuksia.
Jääkaapissa ei ole valmiita järkeviä vaihtoehtoja.
Arki on rakennettu kiireen ympärille.
Kalenterista tilan valtaa kaikki muut asiat ennen omaa hyvinvointia.

Ja sitten ihmetellään miksi homma ei onnistu.

Totuus on aika yksinkertainen:

You can’t beat your environment

Ympäristö voittaa tahdonvoiman yllättävän usein.

Ei siksi että olisit heikko.
Vaan siksi että ihmiset toimivat todella paljon autopilotilla.
Me toistamme ympäristön ohjaamia tapoja.

Jos kotona on jatkuvasti helposti saatavilla:

• herkkuja

• naposteltavaa

• energiajuomia

• valmisruokaa

• alkoholia

…niin niiden käyttö muuttuu helposti normaaliksi.

Ja toisinpäin.

Jos näkyvillä on:

• hedelmiä

• proteiinia

• valmiiksi pilkottuja vihanneksia

• vesipullo

• tree

  ...

Kun puhutaan treenaamisesta ja palautumisesta, keskustelu kääntyy nopeasti:

• deload-viikkoihin

• palautumisjaksoihin

• hermoston kuormitukseen

• ohjelmoinnin optimointiin

Ja kyllä, nämä asiat ovat oikeita ja tärkeitä.

Mutta tavallisen CrossFit-harrastajan kohdalla yksi iso asia usein unohtuu:

Isoin kuormitus elämässä ei yleensä tule treenistä.

Huippu-urheilijan mallit eivät aina sovi tavalliselle harrastajalle

Huippu-urheilija voi treenata:

• 10–14 kertaa viikossa

• valtavilla kuormilla

• erittäin korkealla intensiteetillä

• hyvin pienillä palautumisvaroilla

Silloin tarkasti suunnitellut kevyet viikot ovat lähes pakollisia.

Mutta entä tavallinen harrastaja?

Jos ihminen käy CrossFitissä:

• 3 kertaa viikossa

• tekee välillä työreissuja

• nukkuu välillä huonosti

• sairastaa joskus

• viettää lomia

• elää normaalia elämää

…niin kevyempiä jaksoja tulee usein jo luonnostaan.

Treenejä jää väliin.
Viikkoihin tulee vaihtelua.
Kuormit...

Elämme maailmassa, jossa joka viikko tulee vastaan uusi “paras tapa” treenata, syödä tai palautua.
Uusi hacki. Uusi ohjelma. Uusi trendi.

Ja ei siinä mitään väärää ole.
Uusien asioiden kokeileminen voi olla hauskaa, motivoivaa ja joskus jopa hyödyllistäkin.

Mutta yksi ongelma näissä usein on.

Jos jatkuvasti juokset seuraavan jutun perässä, et ehdi tehdä mitään riittävän pitkään, jotta siitä saisi oikeasti hyötyä.

Todellisuus on usein paljon tylsempi kuin some.

Tulokset syntyvät yleensä riittävästä ja säännöllisestä toistosta.

Sama pätee melkein kaikkeen:

• voiman kehittämiseen

• kestävyyden rakentamiseen

• liikkuvuuteen

• painonhallintaan

• terveellisiin elämäntapoihin

Lääke täytyy ottaa säännöllisesti, jotta se vaikuttaa.
Treeni toimii vähän samalla tavalla.

Yksittäinen täydellinen harjoitus ei muuta juuri mitään.
Mutta sadat “ihan ok” treenit vuosien aikana voivat muuttaa lähes kaiken.

Tämä ei tarkoita sitä, että treenaamisen pitäisi olla jatkuvasti samaa ja t...

CrossFit-harjoittelu on tunnetusti monipuolista ja vaativaa. Se kehittää voimaa, kestävyyttä, taitoja ja liikkuvuutta – neljä pilaria, joiden varaan hyvä treeniohjelma rakentuu. Usein puhumme kovista metconeista(ne hengästymistä aiheuttavat treenit), maksiminostoista ja uusista tempuista, mutta yksi osa-alue jää liian helposti varjoon: kehonhuolto ja liikkuvuus. Ilman joustavia niveliä ja hyvin toimivia lihaskalvoja liikkeiden tekniikka kärsii ja loukkaantumisriski kasvaa.

Miksi liikkuvuus on tärkeää?
Liikkuvuudella tarkoitetaan nivelen kykyä liikkua laajalla liikeradalla ja lihasten joustavuutta. CrossFitissä tehdään kaikkea tempauksesta leuanvetoihin, käsilläseisonnoista syväkyykkyihin. Riittävä liikkuvuus mahdollistaa oikean tekniikan ja turvallisen noston kaikissa näissä liikkeissä. Jos olkapäät tai nilkat eivät liiku tarpeeksi, on mahdotonta säilyttää hyvä asento, ja keho alkaa kompensoida väärillä tavoilla.

Liikkuvuus ei ole vain notkeutta; se parantaa myös voiman tuottoa ja väh...

“Huonokuntoiset lenkille, heikot puntille ja hyväkuntoiset tekevät mitä haluavat.”

Luulen että tämä on vanha Porilainen sanonta, mutta oli tai ei niin viisaus siinä on erinomainen.

Ja oikeastaan juuri näin meillä treenataan.

Se, mikä on heikkoutesi, on usein se asia, johon sinun kannattaisi panostaa eniten. Ei siksi, että se olisi aina kivointa. Vaan siksi, että se antaa usein suurimman hyödyn.

Hyödyn mihin?

Terveyteen. Hyvinvointiin. Toimintakykyyn. Siihen, että elämä tuntuu kevyemmältä.

Jos treenaat vain vahvuuksiasi, kasvatat helposti eroa vahvuuksien ja heikkouksien välillä.

Jos rakastat juosta, pelkästään juoksemalla et todennäköisesti tule vahvemmaksi. Etkä välttämättä liikkuvammaksi.

Jos rakastat nostaa rautaa ja bodata, pelkällä raudan nostamisella et välttämättä saa itseäsi aerobisesti parempaan kuntoon. Etkä luultavasti lisää liikkuvuuttasi ainakaan automaattisesti.

Tämä ei tarkoita, että omia vahvuuksia ei saisi treenata. Totta kai saa. Ja pitääkin.

Mutta jos tavoi...

Yksi vanha asiakas muisteli minulle oman CrossFit-uransa alkua:

“Muistan vieläkin, että aina kun valitin jostain, kysyit vain: mitä olet tehnyt asialle?”

Rehellisesti sanottuna… se oli usein aika osuva kysymys.

Mitä olet tehnyt asialle?

Ja tarkennetaan vähän:

Oikeasti tehnyt
Johdonmukaisesti tehnyt
Riittävän kauan tehnyt

Tuloksia on turha kysellä, jos et ole tehnyt työtä ensin.

Totuus, joka vähän kirpaisee

Haluamme tuloksia ilman epämukavuutta.
Haluamme kehittyä ilman muutosta.
Haluamme olla tyytyväisiä ilman että teemme asioita, joista tyytyväisyys syntyy.

Ja siksi tämä lause osuu:

“Sinulla ei ole oikeutta olla pettynyt työhön jota et tehnyt.”

Miltä tämä näyttää käytännössä?

Et käy säännöllisesti treeneissä → olet pettynyt kun kunto ei nouse
Et syö riittävästi tai fiksusti → olet pettynyt kehoosi
Et nuku → olet pettynyt jaksamiseen

Moni kokee pettymystä tuloksiin, mutta ei oikeasti tee asioita, jotka johtaisivat niihin tuloksiin.

Tärkeä tarkennus

Tämän tarkoitus ei ole syylli...

"Eat meat and vegetables, nuts and seeds, some fruit, little starch, and no sugar. Keep intake to levels that will support exercise but not body fat."
-Greg Glassman

Haluatko olla paremmassa kunnossa?
Sitten sinun täytyy hyväksyä yksi asia:

Et voi valita vain treeniä tai ravintoa.

Et voi treenata ohi huonon ruokavalion.
Mutta et voi myöskään syödä itseäsi kuntoon.
Tarvitset molemmat.

CrossFitin malli selittää kaiken

CrossFitin “Theoretical Hierarchy of Development” kuvaa yksinkertaisen mutta tärkeän idean:

Kaikki rakentuu kerroksittain.

Alimpana on ravinto.
Sen päälle rakentuu kestävyys, kehonhallinta, voima ja lopulta suorituskyky.

Jos pohja pettää, koko rakennelma romahtaa ennemmin tai myöhemmin.

Ravinto – koko homman perusta

Ravinto ei ole lisä.
Se ei ole “extraa”.
Se on lähtökohta.

Se vaikuttaa kaikkeen:

• jaksatko treenata kovaa

• palaudutko treeneistä

• kehittyykö suorituskykysi

• miten kehonkoostumus muuttuu

• miltä olo tuntuu arjessa

Huono ravinto näkyy ai...

Mitä jos terveyttä ei mitattaisikaan pelkästään veriarvoilla, painolla tai ulkonäöllä?

Mitä jos tärkein mittari olisikin se, kuinka paljon pystyt tekemään?

Greg Glassman määritteli asian yksinkertaisesti:

Terveys ja kunto ovat työkapasiteettia laajalla aikaskaalalla, eri tavoilla ja koko elämän ajan.

Tämä ajatus muuttaa koko näkökulman siihen, mitä “hyvä kunto” oikeasti tarkoittaa.

Mitä on työkapasiteetti?

Työkapasiteetti = kuinka paljon pystyt tekemään työtä tietyssä ajassa

Fysiikan kielellä: voima × matka / aika

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• kuinka nopeasti jaksat juosta 5 km

• kuinka paljon painoa pystyt nostamaan

• kuinka pitkään jaksat liikkua ilman että hyydyt

• kuinka hyvin palautuminen toimii

Mutta tärkeintä ei ole yksittäinen suoritus.

Vaan tämä:

👉 Kuinka hyvä olet monessa asiassa samanaikaisesti

Miksi työkapasiteetti korreloi terveyteen?

Koska elämä on fyysistä. Ei ehkä aina salilla – mutta aina arjessa.

Työkapasiteetti näkyy suoraan siinä: