Uuden harrastuksen aloittaminen on monelle iso askel. Vaikka liikunta kiinnostaisi ja päätös olisi jo tehty, ensimmäinen kerta uudessa paikassa voi silti jännittää. Mitä siellä tehdään? Osaanko mitään? Entä jos muut ovat paljon parempia kuin minä?

Hyvä uutinen on se, että lähes jokainen meillä treenaava on käynyt läpi täysin samat ajatukset.

CrossFit Lappeenrannassa tiedämme, että aloittaminen voi tuntua jännittävältä. Siksi olemme rakentaneet peruskurssin mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi tavaksi tutustua lajiin. Sinun ei tarvitse osata mitään etukäteen. Peruskurssilla käydään rauhassa läpi liikkeet, harjoittelun periaatteet ja salin käytännöt. Tarkoitus ei ole testata osaamista, vaan opettaa sitä.

Meillä et jää koskaan yksin harjoittelemaan tai arpomaan mitä pitäisi tehdä. Jokaisessa harjoituksessa on valmentaja paikalla ohjaamassa, neuvomassa ja auttamassa. Jos jokin asia ei mene ensimmäisellä kerralla perille, se ei haittaa mitään. Valmentajamme neuvovat saman asian uudel...

Tiedätkö mitä syöt huomenna?

Tiedätkö, milloin treenaat ensi viikolla?

Entä mitä treenaat?

Jos et tiedä, minun mielestäni sinun kannattaisi tietää.

Ei siksi, että elämä pitäisi suunnitella minuutilleen.

Vaan siksi, että pieni etukäteissuunnittelu tekee oikeiden valintojen tekemisestä huomattavasti helpompaa.

"Kyllä mie sitten päätän."

Tämä on aika yleinen tapa ajatella.

"Katson huomenna, mitä syön."

"Jos ehdin, käyn treenillä."

"Katson sitten töiden jälkeen, jaksanko."

Ongelma ei ole siinä, etteikö ihminen tietäisi, mitä pitäisi tehdä.

Ongelma on siinä, että päätös pitäisi tehdä uudestaan joka ikinen päivä.

Ja usein juuri silloin, kun olet väsynyt, nälkäinen, kiireinen tai muuten vaan vähän huonolla päällä.

Silloin suklaapatukka on paljon houkuttelevampi kuin etukäteen valmistettu kana-riisi-kasvisannos.

Sohva voittaa salin.

Ja "käyn huomenna" kuulostaa yhtäkkiä erittäin järkevältä.

Suunnittelu tekee oikeasta valinnasta helpomman

Hyvä suunnittelu ei tarkoita sitä, ett...

Moni ajattelee, että ikääntyminen tarkoittaa väistämättä luopumista kovasta harjoittelusta. Todellisuudessa asia ei ole niin, voit treenata paljon ja kovaa vielä vanhempanakin. Kehittyminen ei lopu tiettyyn ikään. Se vain muuttuu hieman erilaiseksi.

Sanonta "It will work if you will work for it" pätee edelleen. Kehittyminen on mahdollista lähes missä iässä tahansa, kunhan harjoittelu on säännöllistä ja pitkäjänteistä.

Iän myötä yksi asia nousee kuitenkin ylitse muiden: palautuminen. Totta puhuen palautuminen on aina ollut tärkeää, mutta nuorempana sitä ei välttämättä huomaa. Kaksikymppisenä voi valvoa liian myöhään, syödä vähän sinne päin ja silti selvitä seuraavan päivän harjoituksesta melko hyvin. Vuosien karttuessa lasku tulee nopeammin maksettavaksi. Uni, ravinto, stressinhallinta ja palauttavat päivät eivät ole harjoittelun sivutuotteita, ne ovat osa harjoittelua.

Myös harjoittelun monipuolisuuden merkitys korostuu iän myötä. Moni ajattelee, että kehittyäkseen pitäisi tehdä ene...

Toukokuussa 2025 kirjoitin kolmiosaisen sarjan Greg Glassman'in What is Fitness? -artikkelin pohjalta.
(Löydät ne täältä osa 1, osa 2, osa 3)

Käsittelimme kunnon määritelmää, yleiskunnon merkitystä ja vaihtuvuuden roolia harjoittelussa.

Mutta yksi kysymys jäi silloin käsittelemättä.

Mitä tapahtuu kunnollesi kun elämä muuttuu?

Elämä ei pysy samana

Kun aloitat CrossFitin, sinulla on tietty elämäntilanne.

Tietty määrä aikaa. Tietty energiataso. Tietyt prioriteetit.

Kymmenen vuotta myöhemmin tilanne on eri.

Lapset kasvavat tai syntyvät. Työ muuttuu. Keho ikääntyy. Uni kärsii välillä. Loukkaantumiset tulevat ja menevät. Elämänrytmi vaihtelee.

Suurin osa treenisuunnitelmista ei ota tätä huomioon.

CrossFit ottaa.

Glassman'in lupaus

Glassman ei rakentanut metodologiaa huippu-urheilijoille.

Hän rakensi sen tavallisille ihmisille jotka haluavat pysyä toimintakykyisinä koko elämänsä ajan.

Yleiskunto ei tarkoita että olet paras juoksija tai vahvin nostaja. Se tarkoittaa että olet riit...

Greg Glassman kirjoitti vuonna 2004 artikkelin nimeltä Why Fitness?

Se ei ole motivaatiopuhe. Se ei ole markkinointiteksti.

Se on argumentti.

Glassman väitti, että fyysinen kunto ei ole pelkästään henkilökohtainen valinta. Se on vastuu. Itseäsi kohtaan, perhettäsi kohtaan ja yhteiskuntaa kohtaan.

Vahva väite. Mutta olen samaa mieltä.

Ulkonäkö on väärä syy

Suurin osa fitnessimarkkinoinnista myy ulkonäköä.

Vatsalihakset. Kapea vyötärö. Isot hauikset.

Ei siinä mitään väärää ole. Mutta jos ulkonäkö on ainoa syy treenata, se on heikko perusta.

Ulkonäkömotivaatio vaihtelee. Se riippuu mielialasta, peilistä ja siitä mitä muut sanovat.

Se ei kestä huonoja viikkoja, kiireistä arkea tai vuosia jolloin tulokset eivät näy.

Kunto on toimintakykyä

Glassman määritteli kunnon kyvyksi selviytyä ennakoimattomista fyysisistä tilanteista.

Ei siis kyvyksi näyttää hyvältä. Kyvyksi toimia.

Fysioterapeuttina olen nähnyt mitä tapahtuu kun toimintakyky katoaa.

Ihminen joka ei jaksa kantaa kauppak...

Greg Glassman kirjoitti vuonna 2003 artikkelin nimeltä Seniors and Kids.

Yksi kohta siitä on jäänyt mieleeni pysyvästi:

"The needs of the Olympic athlete and our grandparents differ by degree, not kind. One wants functional competence to stay out of the nursing home. The other wants functional dominance to win medals."

Olympiaurheilijan ja isovanhempiemme tarpeet ovat pohjimmiltaan samat. Ero on vain tasossa. Toinen haluaa säilyttää riittävän toimintakyvyn selvitäkseen arjesta ja välttääkseen hoivakodin. Toinen haluaa kehittää toimintakykynsä huipputasolle voittaakseen mitaleita.

Lue se uudelleen.

Ei eri liikkeitä. Ei eri metodeja. Ei eri filosofiaa.

Sama ohjelma, eri intensiteetillä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Meillä CrossFit Lappeenrannassa samassa treenissä voi olla 20-vuotias opiskelija, 50-vuotias yrittäjä ja yli 65-vuotias eläkeläinen.

He tekevät saman treenin.

Liikkeet skaalataan. Painot vaihtelevat. Liikeradat mukautuvat.

Mutta ohjelma on sama.

Tämä ei ole kompr...

Greg Glassman kirjoitti palautumisesta vuonna 2005 otsikolla What About Recovery?

Hän ei kirjoittanut jääkylvyistä, palautumissaappaista tai kreatiinikuormauksesta.

Hän kirjoitti perusasioista.

Ja ne perusasiat ovat edelleen samat.

Palautuminen on osa treeniä

Tämä kuulostaa itsestään selvältä. Mutta käytäntö kertoo toista tarinaan.

Olen valmennusvuosieni aikana nähnyt liian paljon ihmisiä jotka treenaa kovaa, syö huonosti, nukkuu vähän ja ihmettelee miksi kehitys pysähtyy tai miksi olo on jatkuvasti väsynyt.

Vastaus on yksinkertainen: treeni ei kehitä sinua. Palautuminen kehittää sinut.

Treeni on ärsyke. Palautuminen on vastaus. Jos vastaus puuttuu, ärsyke on turha.

Kolme asiaa jotka ratkaisevat

Glassman nosti esiin samat kolme asiaa joita olen fysioterapeuttina korostanut vuosia.

Uni. Se on tärkein yksittäinen palautumistyökalu. Ei mikään muu tule lähellekään. Kasvuhormoni erittyy pääasiassa syvän unen aikana. Lihaskorjaus tapahtuu yöllä. Hermosto palautuu nukkuessa.

Jos n...

Greg Glassman kirjoitti kyykystä vuonna 2002.

Ei siksi että kyykkääminen olisi parasta treeniä.(Voi toki olla sitäkin) Vaan siksi että se on välttämätön taito.

Hänen sanoin: kyykky on olennainen hyvinvoinnille. Se pitää lonkat, selän ja polvet toimintakuntoisina vuosikymmenien ajan.

Olen fysioterapeuttina nähnyt saman asian toisesta suunnasta. Vastaanotolla käy ihmisiä, joiden ongelmat polvissa, selässä ja lonkissa johtuvat usein yhdestä asiasta: he eivät ole kyykänneet tarpeeksi.

Me kyykistymme syntymästä asti

Katsele pientä lasta. Lapsi kyykistyy luonnostaan täydellisesti, selkä suorana, kantapäät maassa, paino tasaisesti.

Sitten tulee koulu. Tuolit. Toimistotyö. Auto. Sohva.

Ja vähitellen taito katoaa.

Kyykky ei ole liike jonka pitää opetella uudelleen. Se on liike joka pitää palauttaa.

Miksi kyykky on niin tärkeä

Kyykky on perusliike, jota tarvitset arjessa enemmän kuin luulet.

Nostat lapsen lattialta. Poimit jotain kaapista. Istut alas ja nouset ylös. Kiihdytät portaiss...

CrossFitin kehittäjä Greg Glassman kirjoitti vuonna 2005 lyhyen tekstin, joka on jäänyt pyörimään päähäni siitä asti kun luin sen ensimmäistä kertaa.

Hän kuvaili sanaa "virtuosity" seuraavasti: se tarkoittaa tavallisten asioiden tekemistä poikkeuksellisen hyvin.

Ei temppuja. Ei erikoisuuksia. Ei seuraavaa tasoa.

Vain se mitä jo teet mutta paremmin.

Some haluaa nähdä temppuja

Algoritmi palkitsee käsilläkävelystä, muscle-upeista ja raskaista nostoista

Kukaan ei jaa videota siitä, miten joku tekee ilmakyykyn täydellisesti.

Mutta valmentajan silmin katsottuna täydellinen ilmakyykky on paljon harvinaisempi näky kuin 200 kilon maastoveto.

Mitä me oikeasti teemme salilla

Meillä CrossFit Lappeenrannassa toistamme samoja liikkeitä viikosta toiseen.

Kyykyt, punnerrukset leuanvedot, painonnosto, juoksu.

Joku voisi sanoa, että se on tylsää.

Minä sanon, että se on tarkoituksellista.

Glassman opetti, että suurin virhe jonka valmentaja voi tehdä on kiirehtiä oppilaansa eteenpäin ennen ku...

Joskus törmää ajatukseen:
"Treenasin kovaa, joten ansaitsin pizzan." "Teen cardion huomenna, niin tämä tasoittuu." "Minulla on aktiivinen elämäntapa, etten tarvitse miettiä syömistä."

Kuulostaa loogiselta. Ei pidä paikkaansa.

Matematiikka on armoton

Tunnin reipas CrossFit-treeni polttaa noin 400–600 kcal. Se on yksi iso burgeri. Yksi smoothie-kulho hipsterravintolassa. Neljä olutta.

Et ole tunnissa tehnyt mitään, mitä et voi syödä takaisin viidessä minuutissa.

Keho on tehokas kone. Se oppii säästämään energiaa. Mitä enemmän treenaat ilman ravitsemuksen tukea, sitä taitavampi kehosi on kompensoida — hidastamalla aineenvaihduntaa, lisäämällä nälkää, vähentämällä spontaania liikettä.

Kehon tehtävä ei ole auttaa sinua laihtumaan. Sen tehtävä on pitää sinut hengissä.

Treeni rakentaa. Ravinto mahdollistaa.

Tässä missä moni menee metsään: treeniä pidetään rangaistuksena tai kompensoinnin välineenä. Se on väärä lähtökohta.

CrossFit — tai mikä tahansa laadukas harjoittelu — ei ole kalor...