“Worst thing that has happened to you is the worst thing that has happened to you.”

Lause kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se osuu suoraan ytimeen. Jokainen meistä kokee omat vaikeutensa suhteessa omaan elämäänsä.

Se, mikä yhdelle on pieni vastoinkäyminen, voi toiselle olla koko maailman kaatava asia – eikä kumpikaan ole väärässä.

Me emme valitse, mitä elämä heittää eteemme. Mutta me voimme vaikuttaa siihen, miten reagoimme – ja miten rakennamme itseämme uudelleen näiden haasteiden jälkeen.

CrossFit, tai mikä tahansa järkevästi toteutettu fyysinen harjoittelu, on pohjimmiltaan kontrolloitua stressiä ja hallittuja vastoinkäymisiä.

WODissa kohtaat kipua, epämukavuutta, epävarmuutta ja hetkiä, joissa tekisi mieli luovuttaa – mutta turvallisessa ympäristössä. Valmentaja, säännöt ja kello luovat raamit, mutta haaste on silti todellinen.

Kun opit sietämään hapotusta, jatkamaan vielä kymmenen sekuntia silloin kun mieli huutaa “lopeta”, rauhoittamaan hengityksen intervallin keskellä...

Intensiteetti on kuningas!

Mutta vain, jos keho kestää sen.

CrossFitissä, ja ylipäätään treenaamisessa, toistuu yksi klassinen harhaluulo: jos treeni tuntuu pahalta, se on tehokasta. Mitä enemmän sattuu ja hengästyttää, sen parempi.

Mutta todellisuus on monisyisempi.

Petri Ketsa Ketosen sanonta osuu yllättävän tarkasti asian ytimeen:

”Aina täysiä, ei koskaan kovaa.”

Humoristinen heitto, jossa asuu paljon viisautta.

Jos menet aina täysiä, et mene koskaan kovaa.
Sillä täysillä meneminen on hallitsematonta – selviytymistä, ei suorituskykyä.

Kovaa meneminen taas on hallittua, rytmitettyä ja tarkoituksellista. Se on tehoa, joka on kestävää ja toistettavaa.

Intensiteetti on kuningas – mutta ei yksinvaltias

Ilman intensiteettiä ei synny kehitystä. Ei voimaa, ei kuntoa, ei kapasiteettia.
Mutta intensiteetti toimii vain, kun sillä on pohja.

Kestävyysurheilun huiput, kuten Iivo Niskanen, treenaavat yli 1000 tuntia vuodessa, josta yli 70 % on peruskestävyyttä. Ei jatkuvaa äärirajoi...

Matin ja Leenan ruokapäiväkirjat

Nämä ruokapäiväkirjat ovat rehellinen kurkistus Leenan ja Matin arkeen. Molemmat ovat monelle Päädystä tuttuja ja lukeutuvat voimiensa puolesta Päädyn vahvimpien joukkoon. Kumpainenkin elää aktiivisesti liikkuvaa elämää  jossa treeni on iso osa normaalia arkea.
Päiväkirjat evät esitä täydellistä syömistä, vaan todellisuutta: suunnitelmallisuutta, toistoa, joustoa, herkkuja ja päiviä, jolloin kaikki ei mene aivan oppikirjan mukaan. Juuri siksi nämä ovat kiinnostavaa luettavaa. Se näyttää, miltä syöminen oikeasti näyttää silloin, kun tavoitteena on jaksaminen, palautuminen ja pitkäjänteinen tekeminen arjen keskellä.

Leena

Kehonpaino reilu 80 kg ja pituutta 174 cm. Treenimäärä vaihtelee viikoittain 11–17 tunnin välillä ja siihen sisältyy päivittäin 1–2 koiralenkkiä.
Viikon harjoittelu koostuu pääosin crossfitista 5–6 krt/vko sekä ratsastuksesta 1–2 krt/vko ja treenaan melko tavoitteellisesti.
En seuraa ravitsemustani makroja laskemalla tai ruokaa punnitsemal...

"Everybody wants to be a bodybuilder, but nobody wants to lift no heavy-ass weights."
– Ronnie Coleman

Kaikki haluavat näyttää treenatuilta – mutta harva todella ymmärtää, mitä kaikkea siihen tarvitaan.
Salilla treenataan monenlaisilla tavoitteilla: joku haluaa kasvattaa lihasta, toinen taas haluaa nostaa enemmän rautaa.
Nämä kaksi tavoitetta kulkevat usein käsi kädessä – mutta eivät ole sama asia.

Tässä blogissa puretaan auki, mitä eroa on hypertrofialla ja voiman treenaamisella, ja miksi molemmille (sekä WODeille!) löytyy paikkansa myös CrossFit-harjoittelussa.

Mitä on hypertrofia?

Hypertrofia tarkoittaa yksinkertaisesti lihassolujen kasvua.
Tavoitteena ei ole pelkästään tulla “isommaksi”, vaan lisätä lihasmassan määrää – eli kasvattaa moottorin kokoa.

Tyypillisesti hypertrofinen treeni sisältää:

• 6–12 toistoa per sarja

• 2–4 sarjaa per liike

• 60–90 sekunnin palautukset

• Kohtalaiset painot (noin 60–80 % maksimista)

Tällainen treeni aiheuttaa mekaanista rasitu...

Hikoile. Hymyile. Kehity. – vuodesta toiseen.

CrossFit Lappeenrannan tavoite on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen:
luoda yhä enemmän hikoilevia ja hymyileviä ihmisiä, jotka elävät pidempään terveinä ja toimintakykyisinä.

Tämä ei synny yhdestä treenistä, pikadieetistä tai motivaatiopuheesta.
Se rakentuu arjen toistuvista valinnoista – treenissä, ravinnossa, unessa ja mielessä.

Meille CrossFit ei ole vain treenimuoto.
Se on ennen kaikkea työkalu ja osa laajempaa kokonaisuutta, jota kutsumme toimintakykyiseksi elämäksi.

Treeni – pohja kaikelle

Vuositasolla

Harjoittele CrossFittiä.
Nauti aktiivisesta elämästä.
Nauti kunnostasi – ja ennen kaikkea käytä sitä monipuolisesti arjessa. Liiku, seikkaile pelaa, leiki ja kokeile uusia asioita mihin kehosi pystyy.

Fitness(hyvä kunto) ei ole päämäärä.
Se on työkalu, joka mahdollistaa paremman elämän.

Kuukausitasolla

Tavoite on noin 20 liikunta- tai treenikertaa kuukaudessa.
Kaikkien ei tarvitse – eikä pidä – olla CrossFit-treenejä, mutta liikkum...

Painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja treenistä liikkuu valtava määrä uskomuksia. Osa niistä kuulostaa hyvältä. Osa tuntuu lohdulliselta. Mutta totuus on lopulta paljon yksinkertaisempi – ja samalla armottomampi.

Tässä muutamia perusasioita ravinnosta ilman kikkailua.

1. Kalorit määrittävät painon

Ei ole olemassa aineenvaihdunnallista taikuutta, salakavalia hormonipeikkoja tai “kehoa, joka ei toimi sääntöjen mukaan”.

On totta, että jotkut sairaudet ja/tai lääkitykset voivat vaikeuttaa peliä.
Sairaus ei kuitenkaan poista kalorilakia – fysiikka pätee yhä. Se voi vain muuttaa:

• kuinka paljon voit syödä

• jaksaako keho kuluttaa

• miten helppoa alijäämän ylläpito on

Jos paino nousee → syöt enemmän energiaa kuin kulutat.
Jos paino laskee → kulutat enemmän kuin syöt.

Se ei tarkoita, että prosessi olisi aina helppo. Mutta se toimii aina.

2. Makrot määrittävät miltä keho näyttää

Kaksi ihmistä voi painaa saman verran ja näyttää täysin eri ihmisiltä.

Ero syntyy:

• protei

  ...

Kaikki tekstit eivät ole kertakäyttöisiä.

Osa blogeista on sellaisia, että ne osuvat eri tavalla eri hetkissä.
Osa avautuu kunnolla vasta toisella tai kolmannella lukukerralla.
Ja osa jää mieleen pyörimään pitkäksi aikaa sen jälkeen, kun selain on jo suljettu.

Vuonna 2025 CrossFit Lappeenrannan blogissa julkaistiin useita tällaisia tekstejä.

Jos et ole vielä lukenut näitä – nyt on hyvä hetki.
Ja jos olet lukenut jo aiemmin – suosittelen lukemaan uudestaan.

Vuoden luetuin blogi 2025

Kuinka kamppailulajit veivät minut CrossFit-valmentajaksi

👉 https://www.crossfitlpr.com/blog/kuinka-kamppailulajit-veivat-minut-crossfit-valmentajaksi

Tämä blogi nousi vuoden luetuimmaksi. Blogi avaa Aten matkaa CrossFit valmentajaksi.

Sickness – Wellness – Fitness: miten hyvä kunto suojaa sairauksilta

👉 https://www.crossfitlpr.com/blog/sickness-wellness-fitness-crossfit

Tämä on teksti, joka kannattaa lukea rauhassa.

Se muistuttaa, että kunto ei ole vain suorituskykyä tai ulkonäköä, vaan konkre...

Haastattelussa Tiina, joka juoksi ensimmäisen täyspitkän maratoninsa syksyllä 2025. Tarina pitkäaikaisesta haaveesta, sinnikkäästä harjoittelusta ja hetkistä, jolloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa eteenpäin.

Tausta – mistä kaikki lähti?

Tiina aloitti CrossFitin syyskuussa 2023. Innostus syttyi heti, ja seuraavana kesänä juoksua sisältäneet WODit herättivät vanhan kipinän uudelleen. Tiina oli juossut puolimaratoneja noin 15 vuotta aiemmin ja täyspitkä maraton oli jäänyt unelmien hyllylle odottamaan parempaa hetkeä.

Juoksukoulu syksyllä 2024 lisäsi kilometrejä ja itseluottamusta – ehkä tämä voisi oikeasti onnistua. Viimeinen sysäys tuli kuitenkin treeneissä käydystä keskustelusta:

"Sanoin Atelle että ensi vuonna tähtään maratonille – ja Atte totesi että sie teet sen jo tänä vuonna." 😄

Niin Tiina teki. Syksyllä 2025 hän juoksi ensimmäisen maratoninsa.

Matka – treeni, rytmitys ja kokonaisuus

Treeniprojekti oli kaikkea muuta kuin helppo, mutta sitäkin palkitsevampi.

"Jo...

Puhutaan paljon motivaatiosta, tavoitteista, oikeasta ohjelmasta tai “salaisesta reseptistä”. Mutta kun katsotaan oikeasti kehittyviä treenaajia — CrossFitissä, painonnostossa, juoksussa tai vaikka kehonkoostumuksen muutoksissa — niin heillä on yksi yhteinen nimittäjä:

He tekevät oikeita asioita riittävän usein.

Ei täydellisesti.
Ei aina fiiliksellä.
Ei aina kovempaa kuin muut.
Vaan riittävän usein ja riittävän hyvin.

Tätä tarkoittaa se, että kehitys on tekojen korrelaatio.

Kun toistot, treenikerrat ja paremmat valinnat kasautuvat, ne muodostavat trendin, jota mikään yksittäinen “huono päivä” ei kaada.

1. Pieni teko → pieni muutos. Iso määrä pieniä tekoja → iso muutos.

Yksi hyvä treeni tekee fiiliksen.
Kymmenen hyvää treeniä tekee rutiinin.
Sata hyvää treeniä tekee uuden ihmisen.

Sama ruokavaliossa:
Yksi parempi ateria ei muuta mitään.
Sata parempaa ateriaa muuttaa kaiken.

Ihmiskeho reagoi siihen, mitä sillä tekee – ei siihen, mitä sillä aikoo tehdä.

2. Volyymi ja int...

Säännöllinen liikunta on yksi parhaista sijoituksista omaan terveyteen, ja se on tärkeää kaikenikäisille. CrossFit saattaa alkuun kuulostaa nuorten treenimuodolta, mutta todellisuudessa se on erittäin sovellettavissa myös yli 50-vuotiaille. Laji kehittää monipuolisesti voimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja liikkuvuutta – ominaisuuksia, jotka auttavat ylläpitämään toimintakykyä vanhetessa. Yli 50-vuotiaiden harrastajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota liikkuvuuteen, voiman ylläpitoon sekä hapenottokykyyn. Tässä artikkelissa kerromme, miten CrossFitin voi tehdä turvallisesti ja tehokkaasti myös viidenkympin jälkeen.

Miksi CrossFit sopii ikääntyvälle?

Monipuolinen harjoittelu.
CrossFit kehittää samanaikaisesti voimaa, kestävyyttä, tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä vastaa CrossFitin määritelmää kokonaisvaltaisesta suorituskyvystä, jonka tavoitteena on valmistaa ihmistä elämään, ei vain johonkin urheilulajiin.

Skaalattavuus.
Kaikki liikkeet voidaan muokata osallistujan taidon j...